Jätelain tausta
Jäteasetuksen 55 §:n nojalla kunnilla on ollut velvollisuus 1.1.2023 lähtien järjestää alueellaan riittävä tekstiilijätteen keräys. Riittävyyttä arvioidaan väestötiheyden ja muiden paikallisten olosuhteiden perusteella sekä syntyvän jätteen määrä ja laatu huomioiden. Lakimuutoksen taustalla on EU:n tavoitesääntely, jolla kierrätysastetta halutaan nostaa ja saada arvokkaat materiaalit uudelleenkäyttöön. EU:n tasolla tekstiilejä poistetaan käytöstä vuodessa 12 kg henkilöä kohden. Suomessa tehdyn tekstiilivirtaselvityksen mukaan kotitaloudet ostavat uusia tekstiilejä 9,4 kg vuosittain, vaatteita on 7,4 kilogrammaa ja kodintekstiilejä 2 kilogrammaa. Arvioiden näistä 44 % päätyy erilliskeräykseen ja loput sekajätteeseen. Kokonaisuudessaan poistotekstiilejä vuonna 2019 syntyi 85 770 tonnia.
Etusijajärjestyksen merkityksestä
Jätelain lähtökohta on etusijajärjestyksen noudattaminen. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.
Järkevällä vaatehuollolla voidaan pidentää vaatteiden ikää. Näihin kuuluu esimerkiksi vaatteiden tuulettaminen, nukanpoisto ja harkittu peseminen. Lisää vinkkejä vaatehuoltoon löytyy esimerkiksi Marttojen sivuilta. Ympäristöystävällisin vaihtoehto on aina käyttää jo hankittua tuotetta, mutta uuden hankinnassa kannattaa suosia kierrätettyä tai kestäviä sekä pitkäikäisiä tuotteita. Vähemmän on enemmän.
Uudelleenkäyttöön, poistotekstiili vai sekajätettä?
Aina ostokset eivät osu nappiin tai vaatetta ei voi enää käyttää. Silloin joudutaan pohtimaan tuotteen seuraavaa sijoituspaikkaa, jos korjaaminen ei ole vaihtoehto. Ennen kierrätystä pese ja puhdista tekstiilit tarvittaessa. Tämä auttaa varmistamaan, että kierrätetyt materiaalit ovat hyvälaatuisia ja käyttökelpoisia. Jos vaatteessa on pieniä vikoja, harkitse niiden korjaamista ennen kierrätystä. Voit myös lahjoittaa käyttökelpoiset vaatteet ja kankaat hyväntekeväisyyteen tai kirpputorille tai myydä ne itse. Rantasalmelta löytyy UFF:n uudelleenkäytettäville tekstiileille tarkoitettu keräyspiste.
Poistotekstiilillä tarkoitetaan vaatteita ja kodintekstiilejä, jotka ovat loppuun kuluneita, virttyneitä ja rikkinäisiä. Niiden on oltava kuitenkin puhtaita ja esimerkiksi homeisia tekstiilejä ei voi viedä poistotekstiilin keräykseen. Poistotekstiilin kierrätykseen soveltuu lähinnä puuvillaiset, villaiset sekä yksikerroksiset tekstiilituotteet. Tarkemman lajitteluohjeen löydät Rippeen sivuilta. Poistotekstiilejä voi viedä Susimäen pienjäteasemalle. Sieltä ne menevät jatkojalostukseen teollisuuden käyttöön.
Sekajäte on tekstiilien viimesijainen paikka. Kaikkia tekstiilejä ei voi vielä kierrättää tai ne eivät ole tekstiilejä lainkaan. Alla on listaus edelleen sekajätteeseen kuuluvista jätteistä. Teksti on lainattu suoraan Rippeen sivuilta.
Sekajätteeseen kuuluvat jatkossakin:
-
-
- sukat
- sukkahousut
- alusvaatteet
- uima-asut
- kengät
- laukut
- vyöt
- matot
- tyynyt
- peitot
- pehmusteet
- pehmoeläimet
- tekniset- ja muut tekokuituiset urheiluvaatteet
- sekakuidut
-
Monikerroksiset, useasta erillisestä kankaasta koostuvat tuotteet (esim. toppavaatteet), sekä runsaasti ei-tekstiilisiä komponentteja sisältävät tekstiilit eivät sovellu poistotekstiileihin. Samoin huomattavan paljon paljetteja, heijastimia, muovikalvoja, vetoketjuja, niittejä ja muita metalliosia kuuluvat tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen.
Poistotekstiilien keräykseen eivät sovellu myöskään tekstiilit, jotka ovat kosteita, homeisia, likaisia tai joissa on tuholaisia tai jotka haisevat voimakkaasti.