Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Mikkelissä Etelä-Savossa, Pielavedellä Pohjois-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.
Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikosta (viikolla 2) kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua.
Muistutamme, että mahdollisissa tulviin liittyvissä hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen.
Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella kovien pakkasjaksojen aikana. Kun joki on vielä kokonaan tai osittain ilman jääpeitettä, voi jokivesi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uomassa oleviin kiviin tai rakenteisiin. Jäämassa myös kulkeutuu veden mukana ja täyttää uomia. Näin muodostuva jää voi tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.
Etelä-Savossa hyytötulvia on hoidettu yhteistyössä Etelä-Savon pelastustoimen ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Hyydepatoja on purettu koneavusteisesti Korpikoskella ja Rokkalanjoella Mikkelissä.
Tilannetta seurataan Etelä-Savossa tiiviisti nyt ainakin viikonlopun yli. Seurannassa on Korpikosken ja Rokkalanjoen lisäksi kohteet, joissa on aiemmin esiintynyt hyytötulvariskejä: Läsäkoski Kangasniemellä, Kohisevanjoki Rantasalmella ja Myllyjoki Juvalla.
Kymijoella vedenkorkeudet nousussa
Kymijoella vedenkorkeudet ovat yhä nousussa hyydön vaikutuksesta. Kymijoen lähtövirtaama Päijänteen Kalkkisista on pidetty pakkasjakson alkaessa mahdollisimman pienenä, jotta jääkannet muodostuisivat jokiosuuksille kattavasti. Jääkannet vähentävät hyydön muodostusta. Jääkansien muodostuttua juoksutusta on hieman lisätty ja virtaama Kymijoen alajuoksulla on noin 240 m3/s.
Hyytö on nostanut vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla Ahviossa noin 90 cm ja Hirvikoskella 70 cm. Lähtötaso on vähäisen virtaaman takia kuitenkin alhainen, joten vielä ei olla varsinaisesti talvitulvatasolla. Hyytö voi nostaa paikallisesti Kymijoen vedenkorkeuksia edelleen, mikäli pakkasjakso jatkuu eikä lauha sää pääse purkamaan hyydetilannetta.
Aluehallinnon uudistus toi muutoksia vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa
ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta. ELY-keskusten pohjalta on perustettu uudet elinvoimakeskukset, jotka aloittivat toimintansa 1.1.2026. Vesitalouden tehtävät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastolle.
Tämä tiedote pohjautuu Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ja Tulvakeskuksen laatimaan yhteistiedotteeseen 8.1.2026, jota on hieman täydennetty Etelä-Savon tiedoilla.