Ajankohtaista koronavirusrokotuksista/ THL tiedottaa 23.4.2021

THL tiedottaa 23.4.2021 seuraavaa:

Verkkosivujamme on päivitetty:

Rokotusjärjestys

Valtioneuvosto on 16. huhtikuuta muuttanut asetusta vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista (ns. covid-19- rokotusasetus). Asetus täsmentää Suomen aiempaa rokotusjärjestystä. Samalla rokottajien joukkoa laajennetaan. Rokotuksia voidaan lisäksi väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein.                      

Ikääntyneiden ja riskiryhmien jälkeen muun väestön rokotuksia jatketaan ainoastaan ikäryhmittäin.  Siten, että ensin rokotetaan 60-69-vuotiaat, sitten 50-59-vuotiaat, sitten 40-49-vuotiaat, sitten 30-39-vuotiaat ja lopuksi 16-29-vuotiaat. Muita ryhmiä ei asetuksen rokotusjärjestyksessä ole huomioitu.

 Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Muistioluonnos: Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Rokotusjärjestyksen ryhmään 1.5 kuuluvia ryhmiä on tarkennettu: Muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

Tässä ryhmässä rokotetaan rajoitetusti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä alueen arvion mukaan kiireellisissä, kriittisissä toiminnoissa, jotta potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon turvataan. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi

  • Akuutin psykiatrian yksiköiden henkilökunta
  • Kiireellistä hoitoa antavan vastaanottotoiminnan välttämätön henkilökunta (kuten ympärivuorokautinen päivystys ja päiväpäivystys)
  • Päivystyksellistä tai kiireellistä hoitoa antavat leikkaus- ja toimenpideyksiköiden henkilökunta
  • Päivystyksellistä tai kiireellistä hoitoa antavien vuodeosastojen henkilökunta
  • Synnytyksiä hoitava henkilökunta
  • Kiireellisen päihdehoidon henkilökunta
  • Lastensuojeluyksikön päivystyksellisen toiminnan henkilökunta                       

Vaalivirkailijoiden rokottaminen

19.4.2021 voimaan tuleen valtioneuvoston asetuksen lisäyksen mukaan vuoden 2021 kuntavaaleissa toimivat vaalitoimikunnat ja kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat rinnastetaan rokotusjärjestyksen kohtaan 1.

Tähän ryhmään kuuluvat vaalilain (714/1998) 15 pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen vaalitoimikuntien puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet sekä 17 pykälässä tarkoitetut kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat.

Vaalilautakunnat eivät kuulu tähän ryhmään.

Asetusmuutos: vaalivirkailijoiden rokottaminen voidaan aloittaa

Rokotteiden kohdentaminen eri ikäryhmille

Alle 65-vuotiaalle aloitetaan uusia rokotussarjoja vain mRNA-rokotteilla. Alle 65-vuotiaalle, joka on ehtinyt saada ensimmäisen rokoteannoksen AstraZenecan rokotteella, annetaan toinen rokoteannos mRNA-rokotteella. Alle 65-vuotias ei voi halutessaan valita AstraZenecan rokotetta.

65 vuotta täyttäneelle ja sitä vanhemmalle voidaan käyttää kaikkia käytössä olevia koronarokotteita. Uusien rokotussarjojen suhteen 65 vuotta täyttänyt voi viikosta 18 eteenpäin itse valita, haluaako hän AstraZenecan rokotteen vai mRNA-rokotteen. Toinen rokotusannos annetaan 65 vuotta täyttäneelle rokotettavalle samaa rokotetta kuin ensimmäisellä kerralla. Tästä poiketaan vain, jos rokotteelle on ilmennyt jokin vasta-aihe, esimerkiksi jos ensimmäisestä annoksesta on tullut vakava allerginen reaktio.                       

mRNA-koronarokotteita voidaan antaa toukokuusta lähtien kaikille rokotettaville ikäryhmille – AstraZenecan rokotteen ikäraja pysyy ennallaan

Rokotusjärjestyksen riskiryhmä 2 alaikäraja muutetaan 16 vuoteen

Riskiryhmä 2.1.5. vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila ryhmän alaikäraja muutetaan 18 vuodesta 16 vuoteen.

Tällä hetkellä 16-18-vuotialle voi antaa ainoastaan BioNTech-Pfizerin Comirnatyn rokotetta.  Valmisteyhteenvedon mukaan koronarokotteita ei saa antaa alle 16-vuotialle.

Ensimmäisen rokotteen jälkeen tulleet paikallis- ja yleisoireet eivät estä toisen annoksen antoa

Koronarokotetta ei saa antaa henkilölle, joka on saanut anafylaktisen reaktion edellisestä rokoteannoksesta. Mikään muu paikallis- tai yleisreaktio rokotuksen jälkeen ei ole este jatkorokottamiselle, vaikka olisi kyse voimakkaammastakin oireesta.

AstraZeneca rokotteen jälkeisen paikallis- ja yleisreaktion ovat yleensä voimakkaampia ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen, kuin toisen rokoteannoksen.

mRNA rokotteen jälkeiset paikallis- ja yleisreaktiot ovat taas yleensä voimakkaampia toisen rokoteannoksen jälkeen.                       

Tulevia webinaareja

THL järjestää kansalaisille avoimen yleisötilaisuuden koronarokotuksista torstaina 29.4. kello 17.30–18.30. Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön ennakkoon lähettämin kysymyksiin.

Kysy koronarokotuksista! THL:n asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin